‘Esihistoriaa’

Oma tietokonekokemukseni alkaa vuodelta 1977 kauppaopistosta, jolloin ilmoittauduin mukaan, silloin vapaaehtoiseen, ATK-opetukseen. Oikeastaan täytyy olla kiitollinen tuosta ajasta, sillä emme todellakaan ‘istuneet valmiiseen pöytään’, kuten nykyään. Tuolloin kävimme läpi ATK:n perusteita perusteellisesti. Tutuiksi tulivat yhtälailla niin bitit ja bytet kuin reikäkortit ja -nauhat ja varsinkin vuokaavioajattelu. Laitekokemus rajoittui tuona ensimmäisenä vuonna siihen, että koululla oli käytössä keväällä muutaman viikon ajan paperipääte, jolla voitiin olla yhteydessä postipankin keskustietokoneeseen ja kokeilla, miltä tuntui antaa BASIC-kielisiä komentorivejä aivan oikeasti ja lävistelimme teleksejä ahkerasti konttoriopin tunneilla.
Myöhempinä vuosina koululla oli käytössä mm. Commodoren sen aikuiset toimistotietokoneet, jollaisella sitten väänsin oppimäärään kuuluneen tutkielmanikin: ”ATK:n hyväksikäyttö hinnoittelulaskennassa”. Pätkä BASIC-koodia ja muutaman sivun selostus. Kaikenkaikkiaan ‘helppo nakki’ ja kiitettävä arvosana. Laiska kun olin, en saanut pääaineestani, laskentatoimesta, väännettyä millään edes kunnon runkoa tutkielmaa varten, joten tartuin heti uuteen mahdollisuuteen. Eli olimme ensimmäinen vuosikurssi, jolla oli mahdollisuus tehdä tutkielmansa myös jonkun muun aineen tiimoilta. Tuolloin BASIC kiehtoi sen verran ja kun vahvin aineeni oli kauppamatematiikka, sain päähäni jossain vaiheessa, että yhdistänpä nuo ja pääsen myös kouluajan ulkopuolella räpläämään tietokoneita. Siis selvää hakkeriainesta.

Idean hahmotteluun taisi kulua loppujen lopuksi enemmän aikaa kuin varsinaisen hutkielman tekoon. Muistaakseni loppujen lopuksi tarvitsin koko kyhäelmän tekoon kolme iltaa...

Tuosta, yli 30 vuoden takaisesta ajasta on asiat muuttuneet todella paljon. Nykyään jo peruskoulun alaluokillakin tietokoneet, erilaiset opetusohjelmat ja www ja sen myötä ns. oppimisalustat ovat olennainen osa opetusta. Jokseenkin jokaisella oppilaalla on myös kotona mahdollisuus käyttää tietokonetta ja www:tä. IRCit, Chatit, Facebookit, Blogit ynnä muut ympäristöt ovat arkipäivää jo lähes kaiken ikäisillä.

Tällaisesta kehityksestä Thomas L. Friedman kirjoittaa kirjassaan 'Litteä maailma'. Kontaktit eivät ole enää aikaan ja paikkaan sidottuja, maailma on tullut lähes jokaiseen kotiin tavalla tai toisella Internetin ja WWW:n myötä ja monia palvelutoimintoja hoidetaan ties missä päin maailmaa. Esim. monien suurten kansainvälisten yritysten puhelintukipalvelut sijaitsevat fyysisesti Intiassa ja palvelin jolle tämäkin blogi on tallennettu sijaitse kymmenen tunnin aikaeron päässä jossakin päin yhdysvaltoja.