Tuttavani esitteli minulle ylpeänä upouutta puhelintaan, jossa on kosketusnäyttö.
"Kato, kaikki toimii tälleen. Mä vaan sormella tökkään ja vetelen..."
Jopas oli rasvainen esitys, nimittäin se kännyn julkisivu. Ja taisi siinä olla hiukan paikallisen lounasruokalan majoneesiakin pintakalvoissa kiinni.
Mutta eipä ole ajat juurikaan muuttuneet 30 vuoden aikana.
Niin, olihan jo tuolloinkin kosketusnäyttöjä. Kaikki innokkaimmat koodaajat tökkivät monitorinsa täyteen rasvaisia sormenjälkiään esitellessään koodinsa hienoutta tai etsiessään bugeja.
Nykyisellään minua harmittaa näyttöjen koskettelussa lähinnä se, että näiden nykyisten litteiden ykkösfaneja ovat kärpäset, jotka ilmeisesti luulevat 60Hz taajuuden antavan heille jotain onnea, mutta jättävätkin niitä pieniä käyntikorttejaan ympäri koskettamaansa näyttöä.
Niinpä: Miksi tuosta 60 Hz taajuudesta on tullut oikeastaan pakollinen standardi?
Se on erittäin huono silmille, sillä se ei mallaa yhteen 50 Hz valaistuksen kanssa.
Oman ergonomiakäsitykseni myötä olen laittanut aina, jos mahdollista, näyttöjen virkistystaajuuden tukemillani työasemilla 75 Hz:iin, koska se lyö yksiin rytmissä 50 Hz:n kanssa ja rasittaa näin vähemmän silmiä, toisin kuin rasvan kyllästämä kosketeltu näyttö.
Kosketelkaa näyttöjänne, kunhan itse pyyhitte ne...
KH
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
lauantai 23. lokakuuta 2010
Viisi viikonloppua kuukaudessa - lokakuu 2010
Sain pari päivää sitten tällaisen ketjuviestin puhelimeeni:
"Mielenkiintoinen huomio vuoden 2010 lokakuulta. Tämä kuukausi on erikoinen, siinä on 5 perjantaita, 5 lauantaita ja 5 sunnuntaita. Tämä tapahtuu kerran 823 vuoden aikana. Tällaista kuukautta sanotaan Feng Shuin opetusten mukaan rahaa tuovaksi. Lähetä tämä viesti 8 hyvälle ihmiselle ja neljän päivän kuluttua voit odottaa suurempaa rahasummaa. Jos et lähetä viestiä eteenpäin päästät kädestäsi onnen mahdollisuutesi. Lykkyä tykö!"
Ja tällaisen @mailin:
"Oletkos pannut merkille, että tässä kuussa on viisi (5) kokonaista viikonloppua. Siis perjantai-lauantai-sunnuntai.
Koska on edellisen kerran ollut näin. Ei ainakaan 10 vuoteen."
Ynnä muita vastaavia.
Nyt aasinsilta:
Noin kaksikymmentä vuotta sitten tein tietokoneohjelman eräälle lehtitalolle. Tuolloin ei vielä käytetty Suomessa sellaista sivistyssanaa kuin 'Logistiikka', mutta ohjelmani oli sitä itseään. Sillä ohjattiin jokainen lehtinippu oikeaan kuormaan oikealla ajalla jokaisena jakelupäivänä vuodessa.
Tuolloin todella syvennyin kalenterimme saloihin, jotta ohjelmani tiesi, koska on pääsiäinen tai helatorstai, koska on juhannus, sekä pyhäinmiestenpäivä ja muut tällaiset jakelureitteihin ja -aikoihin vaikuttavat pikku poikkeavuudet arkirutiineissa.
Tuolloin ei vielä ollut www:tä, josta olisi voinut löytää apua, joten etsin apua 27.4.1967 Isojoen kirjakaupasta hakemastani Pikku Jättiläisestä (tuolloin en osannut vielä lukea, mutta kävin tuon hakemassa, koska isäni sanoi, että siellä on sinulle paketti).
Apuhan löytyi kolmeen asiaan:
1. Löysin sieltä karkausvuoden pelisäännöt (vuodessa on 365 päivää, paitsi jos vuosiluku on neljällä jaollinen on vuodessa 366 päivää, paitsi jos tasavuosisata ei ole vuosituhat, on siinä 365 päivää ja ylimääräisenä poikkeuksena on 'tasausvuosi' 4840, joka ei ole karkausvuosi).
Karkauspäivien osalta annoinkin toimintatakuun ohjelmalle 28.2.4840 asti...
2. Pääsiäisen laskentakaava löytyy samaisen Pikku Jättiläisen sivulta 41 (siis 19.painos vuodelta 1964). En sitä tähän ala sen kummemmin purkamaan, mutta laadin siitä oman algoritmin ohjelmaan ja sen perusteella pystyin ohjelmassani määrittämään tiettyjen 'jakeluhäiriöiden' päivämäärät.
Mutta entäpä juhannus tai pyhäinmiestenpäivä?
Tutkittuani hiukan tarkemmin kalentereita muutamilta vuosilta huomasin tiettyä lainalaisuutta näiden päivien siirtymissä. Piti vain tietää mikä viikonpäivä on 1. tammikuuta kyseisenä vuotena ja jo edellä mainittu tieto siitä, että onko karkausvuosi vai ei.
3. Kyseisessä pikkujättiläisessä on myös ns. ikunen kalenteri, jonka avulla voi selvittää halutun päivämäärän viikonpäivän nimen.
Tuossa siis se aasinsilta.
Kalenterimme 365-366 päiväinen vuosirytmi on jokseenkin kurinalainen.
Tuo saamani tekstiviesti on täyttä soopaa: Vai on lokakuussa vain kerran 823 vuodessa viisi perjantaita lauantaita ja sunnuntaita.
Jos katsomme kolme edellistä ja kolme seuraavaa vuotta, jolloin lokakuussa on (ollut) vastaava tilanne, niin seuraavat vuodet täyttävät tämän ehdon:
1993, 1999, 2004, (2010), 2021, 2027 ja 2032.
Ottakaamme myös huomioon, että 1993, 1999, 2010, 2021 ja 2027 on myös tammikuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntai yhdistelmää.
Toisessa lainaamassani viestissä todetaan 'ei ainakaan 10 vuoteen'.
Nyt on lokakuu 2010 ja edellisen kerran näin on ollut tammikuussa 2010.
Aina kun vuosi alkaa perjantaista ja ei ole karkausvuosi, niin silloin on tammikuussa ja lokakuussa viisi 'kokonaista viikonloppua', mutta jos karkausvuosi alkaa perjantaina, on tammikuussa ja heinäkuussa viisi 'viikonloppua'.
Todennäköisyys sille, että jokaisena vuotena on ainakin yksi kuukausi, jolloin on viisi kokonaista viikonloppua on erittäin suuri. Seitsemässä kuukaudessa on 31 päivää, eli näissä jokaisessa kuukaudessa on viisi kerta kolme samaa viikonpäivää. Mutta kun vuosi alkaa perjantaista, on tällaisia kuukausia aina kaksi.
Jos vuosi on karkausvuosi, on tammi- ja heinäkuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntaita ja jos taas vuosi ei ole karkausvuosi ovat tammi- ja lokakuut viisiviikonloppuisia.
Esim. 2001 - 2010 aikana on kahdeksana vuotena ollut vähintään yksi kuukausi, joissa on ollut viisi 'täyttä viikoloppua' ja jokainen seitsemästä 31 päivän kuukaudesta on ollut mukana.
2001 -
2002 maaliskuu
2003 elokuu
2004 lokakuu
2005 heinäkuu
2006 joulukuu
2007 -
2008 elokuu
2009 toukukuu
2010 tammikuu, lokakuu
... ja tästä eteenpäin:
2011 heinäkuu
2012 -
2013 maaliskuu
2014 elokuu
2015 toukokuu
2016 tammikuu, heinäkuu
2017 joulukuu
2018 -
2019 maaliskuu
2010 toukokuu
2021 tammikuu, lokakuu
etc.
KH
"Mielenkiintoinen huomio vuoden 2010 lokakuulta. Tämä kuukausi on erikoinen, siinä on 5 perjantaita, 5 lauantaita ja 5 sunnuntaita. Tämä tapahtuu kerran 823 vuoden aikana. Tällaista kuukautta sanotaan Feng Shuin opetusten mukaan rahaa tuovaksi. Lähetä tämä viesti 8 hyvälle ihmiselle ja neljän päivän kuluttua voit odottaa suurempaa rahasummaa. Jos et lähetä viestiä eteenpäin päästät kädestäsi onnen mahdollisuutesi. Lykkyä tykö!"
Ja tällaisen @mailin:
"Oletkos pannut merkille, että tässä kuussa on viisi (5) kokonaista viikonloppua. Siis perjantai-lauantai-sunnuntai.
Koska on edellisen kerran ollut näin. Ei ainakaan 10 vuoteen."
Ynnä muita vastaavia.
Nyt aasinsilta:
Noin kaksikymmentä vuotta sitten tein tietokoneohjelman eräälle lehtitalolle. Tuolloin ei vielä käytetty Suomessa sellaista sivistyssanaa kuin 'Logistiikka', mutta ohjelmani oli sitä itseään. Sillä ohjattiin jokainen lehtinippu oikeaan kuormaan oikealla ajalla jokaisena jakelupäivänä vuodessa.
Tuolloin todella syvennyin kalenterimme saloihin, jotta ohjelmani tiesi, koska on pääsiäinen tai helatorstai, koska on juhannus, sekä pyhäinmiestenpäivä ja muut tällaiset jakelureitteihin ja -aikoihin vaikuttavat pikku poikkeavuudet arkirutiineissa.
Tuolloin ei vielä ollut www:tä, josta olisi voinut löytää apua, joten etsin apua 27.4.1967 Isojoen kirjakaupasta hakemastani Pikku Jättiläisestä (tuolloin en osannut vielä lukea, mutta kävin tuon hakemassa, koska isäni sanoi, että siellä on sinulle paketti).
Apuhan löytyi kolmeen asiaan:
1. Löysin sieltä karkausvuoden pelisäännöt (vuodessa on 365 päivää, paitsi jos vuosiluku on neljällä jaollinen on vuodessa 366 päivää, paitsi jos tasavuosisata ei ole vuosituhat, on siinä 365 päivää ja ylimääräisenä poikkeuksena on 'tasausvuosi' 4840, joka ei ole karkausvuosi).
Karkauspäivien osalta annoinkin toimintatakuun ohjelmalle 28.2.4840 asti...
2. Pääsiäisen laskentakaava löytyy samaisen Pikku Jättiläisen sivulta 41 (siis 19.painos vuodelta 1964). En sitä tähän ala sen kummemmin purkamaan, mutta laadin siitä oman algoritmin ohjelmaan ja sen perusteella pystyin ohjelmassani määrittämään tiettyjen 'jakeluhäiriöiden' päivämäärät.
Mutta entäpä juhannus tai pyhäinmiestenpäivä?
Tutkittuani hiukan tarkemmin kalentereita muutamilta vuosilta huomasin tiettyä lainalaisuutta näiden päivien siirtymissä. Piti vain tietää mikä viikonpäivä on 1. tammikuuta kyseisenä vuotena ja jo edellä mainittu tieto siitä, että onko karkausvuosi vai ei.
3. Kyseisessä pikkujättiläisessä on myös ns. ikunen kalenteri, jonka avulla voi selvittää halutun päivämäärän viikonpäivän nimen.
Tuossa siis se aasinsilta.
Kalenterimme 365-366 päiväinen vuosirytmi on jokseenkin kurinalainen.
Tuo saamani tekstiviesti on täyttä soopaa: Vai on lokakuussa vain kerran 823 vuodessa viisi perjantaita lauantaita ja sunnuntaita.
Jos katsomme kolme edellistä ja kolme seuraavaa vuotta, jolloin lokakuussa on (ollut) vastaava tilanne, niin seuraavat vuodet täyttävät tämän ehdon:
1993, 1999, 2004, (2010), 2021, 2027 ja 2032.
Ottakaamme myös huomioon, että 1993, 1999, 2010, 2021 ja 2027 on myös tammikuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntai yhdistelmää.
Toisessa lainaamassani viestissä todetaan 'ei ainakaan 10 vuoteen'.
Nyt on lokakuu 2010 ja edellisen kerran näin on ollut tammikuussa 2010.
Aina kun vuosi alkaa perjantaista ja ei ole karkausvuosi, niin silloin on tammikuussa ja lokakuussa viisi 'kokonaista viikonloppua', mutta jos karkausvuosi alkaa perjantaina, on tammikuussa ja heinäkuussa viisi 'viikonloppua'.
Todennäköisyys sille, että jokaisena vuotena on ainakin yksi kuukausi, jolloin on viisi kokonaista viikonloppua on erittäin suuri. Seitsemässä kuukaudessa on 31 päivää, eli näissä jokaisessa kuukaudessa on viisi kerta kolme samaa viikonpäivää. Mutta kun vuosi alkaa perjantaista, on tällaisia kuukausia aina kaksi.
Jos vuosi on karkausvuosi, on tammi- ja heinäkuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntaita ja jos taas vuosi ei ole karkausvuosi ovat tammi- ja lokakuut viisiviikonloppuisia.
Esim. 2001 - 2010 aikana on kahdeksana vuotena ollut vähintään yksi kuukausi, joissa on ollut viisi 'täyttä viikoloppua' ja jokainen seitsemästä 31 päivän kuukaudesta on ollut mukana.
2001 -
2002 maaliskuu
2003 elokuu
2004 lokakuu
2005 heinäkuu
2006 joulukuu
2007 -
2008 elokuu
2009 toukukuu
2010 tammikuu, lokakuu
... ja tästä eteenpäin:
2011 heinäkuu
2012 -
2013 maaliskuu
2014 elokuu
2015 toukokuu
2016 tammikuu, heinäkuu
2017 joulukuu
2018 -
2019 maaliskuu
2010 toukokuu
2021 tammikuu, lokakuu
etc.
KH
torstai 10. kesäkuuta 2010
Sinappia kainaloihin
Yli kolmekymmentä vuotta ATK-alaa opetelleena ja siitä enimmäkseen leipäni ansainneena olen oppinut alalta ainakin seuraavaa:
1.
Sinappia kainaloihin
"Kun kaikkea on kokeiltu (ja sen jälkeen jopa tutustuttu manuaaleihin), niin toivottomassa tilanteessa ei enää yleensä auta muu kuin ruiskauttaa reilusti sinappia kainaloihin ja juosta muutaman kerran saunan ympäri".
Jos ei muuta, niin tuo saattaa sen verran rentouttaa, että huomaa ottavansa pienen irtioton jälkeen uuden suhtautumiskulman ongelmanratkaisuun, eli siis jätetään juttu itsekseen muhimaan johonkin aivojen syvimpien assemblerrutiinien murskattavaksi ja olla itse tietämätön ko. asiasta.
2.
Demo-efekti
Ohjelmistotalo on kehittänyt 'täydellisen' ohjelmiston, jota on tarkoitus esitellä messuilla.
Miinus 2 tuntia messujen avautumisesta ohjelmistopuolen henkilöt ovat saaneet korjatuksi demoversion viimeisetkin bugit ja vannottaneet ohjelmiston esittelijää, että vain ja ainoastaan näihin nappuloihin saa koskea.
Kuikas ollakaan: osaston ensimmäinen vierailija painaakin jotain 'luvatonta' näppäintä' ja koko systeemi on tiltissä loppumessujen ajan (olen itsekin syksyllä 1983 saattanut erään silloisen isohkon laite- / ohjelmistotoimittajan messuosaston paniikkiin...)
No tässä nyt pari juttua.
Palailen tähän, jahka taas ennätän.
1.
Sinappia kainaloihin
"Kun kaikkea on kokeiltu (ja sen jälkeen jopa tutustuttu manuaaleihin), niin toivottomassa tilanteessa ei enää yleensä auta muu kuin ruiskauttaa reilusti sinappia kainaloihin ja juosta muutaman kerran saunan ympäri".
Jos ei muuta, niin tuo saattaa sen verran rentouttaa, että huomaa ottavansa pienen irtioton jälkeen uuden suhtautumiskulman ongelmanratkaisuun, eli siis jätetään juttu itsekseen muhimaan johonkin aivojen syvimpien assemblerrutiinien murskattavaksi ja olla itse tietämätön ko. asiasta.
2.
Demo-efekti
Ohjelmistotalo on kehittänyt 'täydellisen' ohjelmiston, jota on tarkoitus esitellä messuilla.
Miinus 2 tuntia messujen avautumisesta ohjelmistopuolen henkilöt ovat saaneet korjatuksi demoversion viimeisetkin bugit ja vannottaneet ohjelmiston esittelijää, että vain ja ainoastaan näihin nappuloihin saa koskea.
Kuikas ollakaan: osaston ensimmäinen vierailija painaakin jotain 'luvatonta' näppäintä' ja koko systeemi on tiltissä loppumessujen ajan (olen itsekin syksyllä 1983 saattanut erään silloisen isohkon laite- / ohjelmistotoimittajan messuosaston paniikkiin...)
No tässä nyt pari juttua.
Palailen tähän, jahka taas ennätän.
lauantai 22. toukokuuta 2010
Todellisuutta
Lukiessani erästä kirjaa törmäsin mielenkiintoiseen termiin: POLIITTINEN TODELLISUUS.
Tuo pisti minut miettimään, sillä minullakin on ollut hetkiä, jolloin en oikein ole tiennyt, olenko todellinen.
Mutta Poliittinen todellisuus: mitä se oikeastaan on.
Olen lukenut paljon Sci-Fi kirjallisuutta, joissa kerrotaan ns. rinnakkaistodellisuuksista. Olisiko Poliittinen todellisuus jotain tällaista vai olisiko se nykyaikana paremminkin tietokonejutuista tuttua virtuaalitodellisuutta?
Ihmettelen vain
Tuo pisti minut miettimään, sillä minullakin on ollut hetkiä, jolloin en oikein ole tiennyt, olenko todellinen.
Mutta Poliittinen todellisuus: mitä se oikeastaan on.
Olen lukenut paljon Sci-Fi kirjallisuutta, joissa kerrotaan ns. rinnakkaistodellisuuksista. Olisiko Poliittinen todellisuus jotain tällaista vai olisiko se nykyaikana paremminkin tietokonejutuista tuttua virtuaalitodellisuutta?
Ihmettelen vain
lauantai 8. toukokuuta 2010
torstai 7. tammikuuta 2010
10 litraa
Näin vuoden alussa on pyhäputki takana ja jos mainoksiin on uskomista, niin syötyjen kinkkukilojen määrä on n. neliöjuuri siitä, mitä on tullut painoa lisää.
ja sitten tuo viinaa. Siitä taas joulun jälkeen hölistään joka mediassa, että 'suomalaiset ryyppäävät peräti 10 litraa puhdasta alkoholia vuodessa per lärvi'.
Tuo on tilastoa.
Pistänpä tähän alkoholimatematiikkaa, jota itse kukin voi mielessään märehtiä:
Suurkulutuksen rajana pidetään miehillä 24 ravintola-annosta/viikko ( = 24 1/3 litran tölkin laatikko viikossa), naisille kuulemma riittää 20 tölkkiä/viikko samaan rajaan.
Tuolla kulutuksella päästään absoluuttisena kulutuksena, siis puhtaana alkoholina, n. 21.6 litraan vuodessa, mikä on yli kaksi kertaa suomalaisten keskikulutus (miehet).
Arvoisa mahdollinen lukijani, mietipä:
Jos juot sen perinteisen 0,5 litran (38%) perjantaipullon (joka viikko), juot vuodessa kahvikupillisen puhdasta viinaa yli keskiarvokulutuksen.
Jos juot 2 pulloa keskiolutta joka päivä, on vuosikulutuksesi n. 10,8 litraa.
Mutta jos tyydyt yhteen mäyräkoraan / viikko, vuosikulutus on n. 9,25 litraa vuodessa.
Asioita voi suhteuttaa monella tavalla ja tilastot ovat monasti harhaa. Silloinhan tilastoijan on keskimäärin hyvä olla, kun toinen jalka on hellalla ja toinen jääsangossa.
ja sitten tuo viinaa. Siitä taas joulun jälkeen hölistään joka mediassa, että 'suomalaiset ryyppäävät peräti 10 litraa puhdasta alkoholia vuodessa per lärvi'.
Tuo on tilastoa.
Pistänpä tähän alkoholimatematiikkaa, jota itse kukin voi mielessään märehtiä:
Suurkulutuksen rajana pidetään miehillä 24 ravintola-annosta/viikko ( = 24 1/3 litran tölkin laatikko viikossa), naisille kuulemma riittää 20 tölkkiä/viikko samaan rajaan.
Tuolla kulutuksella päästään absoluuttisena kulutuksena, siis puhtaana alkoholina, n. 21.6 litraan vuodessa, mikä on yli kaksi kertaa suomalaisten keskikulutus (miehet).
Arvoisa mahdollinen lukijani, mietipä:
Jos juot sen perinteisen 0,5 litran (38%) perjantaipullon (joka viikko), juot vuodessa kahvikupillisen puhdasta viinaa yli keskiarvokulutuksen.
Jos juot 2 pulloa keskiolutta joka päivä, on vuosikulutuksesi n. 10,8 litraa.
Mutta jos tyydyt yhteen mäyräkoraan / viikko, vuosikulutus on n. 9,25 litraa vuodessa.
Asioita voi suhteuttaa monella tavalla ja tilastot ovat monasti harhaa. Silloinhan tilastoijan on keskimäärin hyvä olla, kun toinen jalka on hellalla ja toinen jääsangossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)