Vitseistä

Olen huumorin ystävä, joskaan aivan kaikki ns. huumori ei uppoa minuun.
Mielestäni Pertti Pasanen loi aikanaan hyvät kehykset huumorille: Ei uskontoa eikä alapään juttuja.
Itse olen hullaantunut ja nelisenkymmentä vuotta lukenut ja bongaillut ns. neukkuvitsejä ynnä muita entisen Neuvostoliiton alusmaissa syntyneitä kaskuja.
Niissä on mukana sellaista itseironiaa, mikä on pitänyt nuo ihmiset elävinä.
Esimerkiksi:
Äiti antoi pojalleen 5 ruplaa ja sanoi: 'Käy lehtikioskilla. Tuo minulle Isvestija, Isällesi Pravda ja itsellesi Komosolskaja Pravda'.
Poika lähti suorittamaan annettua tehtävää.
Kuinka ollakaan, hän kohtasi kadulla isänsä. Isä kysyi mihin olet menossa. Poika selitti että äiti antoi hänelle 5 ruplaa lehtiin.
Isä tähän: Anna ne rahat minulle. Ei lehdet ole niin tärkeitä. Minä saan noilla ruplilla kaksi vodkapaukkua tuossa nurkkabaarissa.
Minkä poika isälleen voi. Luovutti rahat ja palasi kotiin. Kertoi äidilleen, mitä oli tapahtunut ja äiti tuohon:
Tuossa on sinulle 3 ruplaa. Tuo minulle Isvestija ja itsellesi Komosolskaja Pravda ja isäsi saa pyyhkiä mihin tahtoo...

No tuo meni ehkä vähän alle napalinjan, mutta kertoo hyvin paljon aikansa yhteiskunnasta.
Minä olen jo sen verran vanha, että minulle Neuvostoliitto oli Breshnev ja Suomi Kekkonen.
Yli neljänneksen iästäni olen elänyt Suomessa, jonka johdossa oli UKK.

Kevennetään hiukan:

Juri Gagarinin ovikello soi. Pikkupoika meni avaamaan. Ovella oli joku paikallinen myyntiedustaja, joka kysyi: 'Onko isäsi kotona?'
Poika tähän: 'Ei. Hän lähti avaruuteen kello 9.42 ja palaa takaisin 12.06.
'No entä äitisi?' kysyi myyntitykki.
Poika tähän: 'ei hänkään ole kotona. Hän lähti ennen aamuseitsemää lihakaupan jonoon ja tulee varmaan joskus iltakymmeneltä takaisin...'

Ja vielä yksi. Tässä ei ole mitään ns. uskonnollista, vaan tavanomainen kasku taivaan porteilta:

Lenin kuoli ja pyrki taivaaseen. Tilanne oli vaikea, sillä
Lenin ei ollut tehnyt paljonkaan syntejä, mutta toisaalta
hän oli pistänyt alulle sosialismin.

Päätettiin, että Lenin joutuu taivaassa koeajalle Pyhän
Pietarin valvontaan. Koeajan jälkeen päätettäisiin siitä,
mihin Lenin sijoitettaisiin.

Viikon kuluttua Jumala kutsui Pietarin eteensä ja kysyi:
- Miten Lenin on edistynyt?
Pietari vastasi, hetkeäkään epäröimättä:
- Hyvin, toveri Jumala.

Hyvään vitsiin mielestäni kuuluu ns. koukku eli jotain, mikä on tiivistetty yleensä viimeiseen lauseeseen. Aivan samoin kuin Juha Vainio kiteytti itse tulkitsemansa omien sanoituksiensa tarinan viimeisiin sanoihin.
Tuon Lenin-jutun lopputokaisu ei varmaankaan ole sellainen vitsin koukku joka välttämättä uppoaisi mahdollisiin nuoriin lukijoihini.
Joka tapauksessa aikanaan Neuvostoliiton Kommunistisessa Puolueessa (mikä on perustettu Leninin toimesta Tampereella) kaikkia puhuteltiin 'arvonimellä' toveri.

Tällaista vuodatusta tänäiltana