Luettua

Olen ollut vaiti jonkin aikaa tällä palstalla.
Kissani saattoi maailmaan poikasen ja olen sitä hiukan hollannut. Siis yksi tyttönen, viisi varausta... Ja koirani on sille melkein enemmän äiti kuin kissaäiti itse.
Mutta kuitenkin olen enimmäkseen ollut uppuotuneena kirjojen maailmaan.
Viime vuonna (2008), jolloin Kankaanpää sai epäkunnioitettavan Noormarkku-palkinnon, lainasin kirjastosta 145 kirjaa. Tuolloin kunnallisvaltuutettumme (35) olivat yhteensä lainanneet n. 40 kirjaa. Ja kirjastomäärärahoja supistettiin.
No sain vain 13 ääntä, mutta jos olsin päässyt valtuustoon, olisi kirjaston käyttö noin nelinkertaistunut...
Ja jäätyäni työttömäksi oli minulle viikon kohokohta kirjastoautolla käyminen.
Kuljettajalla oli lähes aina jotain minulle 'Oletko lukenut tätä?'
Ja minähän luin.
Sääli, että kirjastoauto on nyt telakoitu ja myynnissä. Se on tuottanut huvia, hyötyä ja elämäniloa arkipäivään henkilökuntansa kautta ja sellaista onnea hyvin monille kankaanpääläisille ettei sitä oikein uskokaan.

Lukekaapa Arne Dahlin kirjasta 'Verikyynel' n. sivulta 179 lievää filosofointia, mihin Ruotsi on menossa 1980- 1990 vaihteessa. Suomi on juuri nyt siinä tilassa...

Kalle