lauantai 26. marraskuuta 2016

Heijastusta


Kävin äsken polkupyörällä lähikaupassa. Pimeää kun on, niin tietysti pyöräni on varustettu etu- ja takavalolla, etu- taka- ja sivuheijastimin, sekä nastarenkaissa on myös heijastinnauha (mikä on varsin tehokas). Myös takkiini olen ommellut heijastinnauhoja ja kypärässäni on myös heijastinnauhaa n. metrin verran.

Tämä oli omakehua, mutta takaisin tullessani jo kaukaa osui valoihini pariskunta, jolla oli heijastinhenkselit. Jäin jutustelemaan heidän kanssaan ja totesin, että näin kun itse ajelen pimeällä, ei polkupyöräilijänkään silmiin erotu heijastimeton jalankulkija valkoisissakaan katulampun alla ilman heijastinta. On kiva, että näkee kaukaa jalankulkijan.

Paras jutussa oli se, että naapurini lähti juuri kauppaan autolla. Hän hiljensi kohdalla ja sanoi: "Kiitos. Nuo liivit näkyvät hyvin". Johon rouva minulle: "Jo toinen kiitos pienellä matkalla".

Siis ihmiset: Jos olette sitä mieltä, että tykkäätte itsestänne edes sen verran, että haluatte mielummin herätä huomennakin omasta sängystä teho-osaston sijaan, laittakaa kulkiessanne heijastin tai mieluummin useita vaatteeisiinne. Mieluiten jalkoihin ja käsiin, eli eniten liikkuviin osiin.

Turvaliivi on hieno juttu niin kauan kun on päivänvaloa tarjolla, mutta niiden ns. fluoresoivasta väristä ei ole mitään iloa keinovalossa. Samoin myös liivien rintakehän korkeudella olevat heijastimet ovat kehon liikkumattomimmalla kohdalla ja aivan liian korkealla autojen lähivaloille.

Heijastimet nilkkoihin ja ranteisiin heilumaan ja näkyvyys paranee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heip.
Olen kiitollinen palautteestasi.
Toivon mukaan en ole kirjoitellut mitään epäasiallista tai loukkaavaa. KH