Tilanteessa: 70 - 130.
Siis SDP:n ja Vasemmistoliiton jätettyä tänään halitusneuvottelut, on jäljellä olevilla neuvottelukumppanuksilla 70 kansanedustajaa ja näillä näkymin oppositioon jäävillä 130 edustajaa.
Mikäli keskusta nyt kuitenkin kääntää takkinsa ja lähtee mukaan neuvotteluihin, on silläkin kokoonpanolla tulossa varsin heikko enemmistöhallitus paikkaluvuin 105-95. Ja huomioon ottaen sen, että eduskunnan puhemies on yleensä hallituspuolueesta, on yksinkertaistakin enemmistöä vaativissa äänestyksissä voimasuhteet 104-95.
Tuo ei enää salli poissaoloja äänestyksistä (kummaltakaan osapuolelta).
Kuten pari viikkoa sitten heitin kysymyksiä ilmoille, on tuo hallitusneuvottelujen totaalinen pattitilanne konkreettisesti käsillä ja Kataisen olisi ehkä aika antaa tilaa seuraavalle, eli protokollan mukaisesti Urpilaiselle.
Olisi kiva nähdä minkälaisen kattauksen hän järjestää ja millä houkuttimilla.
Toivon kuitenkin, että jonkinlainen kompromissihallitus syntyy mahdollisimman pian, sillä jokainen päivä jona meillä ei ole toimivaa; eduskunnan luottamusta nauttivaa; hallitusta, eduskunta käy kansakunnan korkeimpana päätöksentekoelimenä tyhjäkäyntiä.
Eikä tällaisen tilanteen jatkuminen pidempään voi olla vaikuttamatta kansainvälisiin suhteisiin, luottoluokitukseen etc.
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
maanantai 16. toukokuuta 2011
Hallitusti
Suomen MM-kulta 2011 alkaa olla historiaa.
Hallitusvääntö on tätä ja tulevaa.
Yleensä kaikilla puolueilla on hirveä hinku hallitukseen, mutta nyt neuvottelut ovat lähinnä kiukuttelua ja kaikki haluavat oppositioon.
Uskoisin, että Katainenkin on sitä vaihtoehtoa jo miettinyt, mutta EU-apupaketit ovat kuitenkin niin suuri juttu, että ne ajavat ohi Suomen oman sisäisen poliittisen kriisin.
Apupaketeista on näin ollen neuvottelemassa kolme maata, joilla ei ole hallitusta: Belgia, joka on toiminut toimitusministeriön varassa jo yli vuoden, kohdemaa Portugali ja Suomi.
Heittääkö Katainen tunnustelijana pyyhkeen kehään käytännössä jo pattitilanteessa?
Kuka on mahdollisesti seuraava tunnustelija?
Vai pidetäänkö jo syksyllä uudet eduskuntavaalit?
Vai mennäänkö Belgian malliin?
Näillä näkymin tuleva riittävän vahva enennistöhallitus olisi aika aneeminen monipuoluesirpalehallitus, eikä vihreiden kiristämistä hallitusehdoista kyllästyneelle tunnustelijalle ainoana vaihtoehtona oleva Vaemmistoliitto ole vielä edes ollut kuultavana siitä, mitä se haluaisi hallitusyhteistyöltä.
Vaikuttaa siltä, että laudalla on kuningas sekä toisella puolella kuningas ja sotilas: tilanne on patti.
Hallitusvääntö on tätä ja tulevaa.
Yleensä kaikilla puolueilla on hirveä hinku hallitukseen, mutta nyt neuvottelut ovat lähinnä kiukuttelua ja kaikki haluavat oppositioon.
Uskoisin, että Katainenkin on sitä vaihtoehtoa jo miettinyt, mutta EU-apupaketit ovat kuitenkin niin suuri juttu, että ne ajavat ohi Suomen oman sisäisen poliittisen kriisin.
Apupaketeista on näin ollen neuvottelemassa kolme maata, joilla ei ole hallitusta: Belgia, joka on toiminut toimitusministeriön varassa jo yli vuoden, kohdemaa Portugali ja Suomi.
Heittääkö Katainen tunnustelijana pyyhkeen kehään käytännössä jo pattitilanteessa?
Kuka on mahdollisesti seuraava tunnustelija?
Vai pidetäänkö jo syksyllä uudet eduskuntavaalit?
Vai mennäänkö Belgian malliin?
Näillä näkymin tuleva riittävän vahva enennistöhallitus olisi aika aneeminen monipuoluesirpalehallitus, eikä vihreiden kiristämistä hallitusehdoista kyllästyneelle tunnustelijalle ainoana vaihtoehtona oleva Vaemmistoliitto ole vielä edes ollut kuultavana siitä, mitä se haluaisi hallitusyhteistyöltä.
Vaikuttaa siltä, että laudalla on kuningas sekä toisella puolella kuningas ja sotilas: tilanne on patti.
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Nukkuvien puolue
Nytkin käytävissä eduskuntavaaleissa suurin äänestäjäryhmä lienee nukkuvat, elis siis ne äänioikeutetut, jotka syystä tai toisesta eivät suorita kansalaisvelvollisuuttaan.
Äänioikeuteutuista heitä on vaaleista toiseen n. 30%, mikä todellisuudessa merkitsisi sitä, että eduskunnassamme pitäisi jättää noin 60 tuolia tyhjäksi.
Toulla matematiikalla 20% kannatuksen saanut puolue on todellisuudessa saanyt 20% kannatuksen 70%sta mahdollisista äänistä, eli 14% todellisen kannatuksen kansalta.
Samoin vaaligallupit: Tuloksissa ei koskaan kerrota, kuinka moni haastatelluista sanoo: 'En äänestä', eli nukkuvien osuutta ei julkisteta gallupeissa.
Olen ollut uskollinen äänestäjä 33 vuotta. Ainoastaan kahdet kunnallisvaalit ovat jääneet väliin syystä, että ääneni olisi tuolloin mennyt paikkakunnalle, jolla en enää asunut (aikoinaan kunnallisvaaleissa ääni meni paikkakunnalle, jonka kirjoilla olit ollut 31.12. kunnallisvaaleja edeltävänä vuonna).
Minä en voinut hehkuttaa kuin yhtenä påivänä sitä, että täytin kansalaisvelvollisuuteni. Nukkuvat sitä vastoin ovat saaneet mässäillä kaikki ennakkoäänestyspäivät ja tämän varsinaisen vaalipäivän sillä herkuttelulla, että ENPÄ ÄÄNESTÄ TÄNÄÄNKÄÄN...
Äänioikeuteutuista heitä on vaaleista toiseen n. 30%, mikä todellisuudessa merkitsisi sitä, että eduskunnassamme pitäisi jättää noin 60 tuolia tyhjäksi.
Toulla matematiikalla 20% kannatuksen saanut puolue on todellisuudessa saanyt 20% kannatuksen 70%sta mahdollisista äänistä, eli 14% todellisen kannatuksen kansalta.
Samoin vaaligallupit: Tuloksissa ei koskaan kerrota, kuinka moni haastatelluista sanoo: 'En äänestä', eli nukkuvien osuutta ei julkisteta gallupeissa.
Olen ollut uskollinen äänestäjä 33 vuotta. Ainoastaan kahdet kunnallisvaalit ovat jääneet väliin syystä, että ääneni olisi tuolloin mennyt paikkakunnalle, jolla en enää asunut (aikoinaan kunnallisvaaleissa ääni meni paikkakunnalle, jonka kirjoilla olit ollut 31.12. kunnallisvaaleja edeltävänä vuonna).
Minä en voinut hehkuttaa kuin yhtenä påivänä sitä, että täytin kansalaisvelvollisuuteni. Nukkuvat sitä vastoin ovat saaneet mässäillä kaikki ennakkoäänestyspäivät ja tämän varsinaisen vaalipäivän sillä herkuttelulla, että ENPÄ ÄÄNESTÄ TÄNÄÄNKÄÄN...
torstai 10. maaliskuuta 2011
Isänmaallisuutta, eläköön oppositio
Pääministerimme Mari Kiviniemen harkitsematon sananvalinta Eduskunnassa sai aikaan mielenkiintoisen äläkän mediassa ja sai minutkin pohtimaan oppositon roolia.
Hän moitti oppositiota epäisänmaalliseksi kun opposition edustajan kautta tuli kansan tietoon sellaista, mikä piti olla vain hallituksen ja suuren valiokunnan tiedossa.
Ottaen huomion sen mistä oli kyse (mahdollisesti miljardien Suomi-Eurojen pumppaamisesta Irlannin, Kreikan etc. maiden pörssikeinottelijoiden tuhojen paikkaamiseen) on tietojen vuoto kuitenkin mielestäni paremminkin isänmaallista toimintaa kuin mitään muuta.
Suomi on itse kokenut oman pankkikriisinsä ja vähitellen siitä toipunut.
Opposition rooli on olla hallituksen vahtikoira, eli eläköön oppositio.
Seuratkaapa uutisia millaisessa vyörytyksessä ovat nyt Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän valtiot, joissa oppositiota ei ole ollut vuosikymmeniin.
Muistakaamme myös, miten muurit kaatuivat Rautaesiripun takana keskusjohtoisissa valtioissa 90-luvun taitteessa. Berliinin muuri, Ceaucescu, Neuvostoliiton tapahtumat... (Puola taisi ottaa varaslähdön Solidarisuudellaan).
Ilman oppositiota ei ole demokratiaa.
Siis eduskunnassa (parlamentissa tms.) opposition tehtävä on kyseenalaistaa hallituksen esitykset, jos ne edes hivenen tuntuvat maalaisjärjellä ajateltuna sellaisilta, ettei niistä ole kansakunnalle hyötyä.
Välikysymyskeskutelut vaikuttavat useimmiten teatterilta ja välikysymykset yleensä ovat jo etukäteen sellaisia, ettei niillä ole muuta vaikutusta näin ulkopuolisesta ajatellen kuin 'ajan haaskuu', mutta jo pelkästään tuo, että hallituksen esitys on mahdollista kyseenalaistaa ja tuoda julkiseen käsittelyyn eduskunnassa pitää edes hivenen valtaa pitäviä varpaillaan.
No se näistä nyt.
Uskoisin kuitenkin, että Libyan ja Suomen pikku kahinat hallituksen ja opposition välillä ovat vain roska meressä siihen verrattuna jos Kiinan oppositio junttaantuisi istuvilleen Muuria vasten.
Jos Kiinassa oppositio alkaisi nostaa päätään samaan tyyliin kuin mitä nyt on Afrikan maissa tapahtunut ja horjuttaa valtarakenteita, olisi se melkoinen shokki-isku koko maailmantaloudelle.
KH
Hän moitti oppositiota epäisänmaalliseksi kun opposition edustajan kautta tuli kansan tietoon sellaista, mikä piti olla vain hallituksen ja suuren valiokunnan tiedossa.
Ottaen huomion sen mistä oli kyse (mahdollisesti miljardien Suomi-Eurojen pumppaamisesta Irlannin, Kreikan etc. maiden pörssikeinottelijoiden tuhojen paikkaamiseen) on tietojen vuoto kuitenkin mielestäni paremminkin isänmaallista toimintaa kuin mitään muuta.
Suomi on itse kokenut oman pankkikriisinsä ja vähitellen siitä toipunut.
Opposition rooli on olla hallituksen vahtikoira, eli eläköön oppositio.
Seuratkaapa uutisia millaisessa vyörytyksessä ovat nyt Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän valtiot, joissa oppositiota ei ole ollut vuosikymmeniin.
Muistakaamme myös, miten muurit kaatuivat Rautaesiripun takana keskusjohtoisissa valtioissa 90-luvun taitteessa. Berliinin muuri, Ceaucescu, Neuvostoliiton tapahtumat... (Puola taisi ottaa varaslähdön Solidarisuudellaan).
Ilman oppositiota ei ole demokratiaa.
Siis eduskunnassa (parlamentissa tms.) opposition tehtävä on kyseenalaistaa hallituksen esitykset, jos ne edes hivenen tuntuvat maalaisjärjellä ajateltuna sellaisilta, ettei niistä ole kansakunnalle hyötyä.
Välikysymyskeskutelut vaikuttavat useimmiten teatterilta ja välikysymykset yleensä ovat jo etukäteen sellaisia, ettei niillä ole muuta vaikutusta näin ulkopuolisesta ajatellen kuin 'ajan haaskuu', mutta jo pelkästään tuo, että hallituksen esitys on mahdollista kyseenalaistaa ja tuoda julkiseen käsittelyyn eduskunnassa pitää edes hivenen valtaa pitäviä varpaillaan.
No se näistä nyt.
Uskoisin kuitenkin, että Libyan ja Suomen pikku kahinat hallituksen ja opposition välillä ovat vain roska meressä siihen verrattuna jos Kiinan oppositio junttaantuisi istuvilleen Muuria vasten.
Jos Kiinassa oppositio alkaisi nostaa päätään samaan tyyliin kuin mitä nyt on Afrikan maissa tapahtunut ja horjuttaa valtarakenteita, olisi se melkoinen shokki-isku koko maailmantaloudelle.
KH
lauantai 12. helmikuuta 2011
Kohtasiko Titanic jäävuoren?
Nokian tuskailua älypuhelinmarkkinoilla ei ainakaan auta Helsingin ja New Yorkin pörssien reagoiminen Stephen Elopin ilmoitukseen Microsoftyhteistyöstä.
Hiljaa mielessäni olin ounastellut jotakin tämän suuntaista jo heti, kun Microsoft-mies Elopin nimitys Nokian pääjohtajaksi julkaistiin ja en myöskään 11.2. aamukahvikeskustelussa ollut kuin prosenttiyksikön verran pielessä Nokian sukelluksesta Helsingin pörssissä.
Valitettavasti vain Pörssimme on ollut vuosikymmenen verran liian Nokia-painotteinen, joten tuo n. 14 prosentin sukellus näkyy melkoisena indeksin alentumisena vaikka suurimmalta osin vähänkään enemmän vaihdetut osakkeet olivat plussalla.
Suomessa reagointi oli odotettavissa, sillä miellämmehän Nokian suomalaiseksi ja mahdollisesti tuhansien työpaikkojen häviäminen on aina vakava juttu, varsinkin kun sellaista tapahtuu jokseenkin kerralla ja yhden yrityksen toimesta.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään Nokian työtekijöistä, vaan mukaan on laskettava välilliset yhteiskunnalliset vaikutukset.
Mutta kuvastaako New Yorkin pörssin vastaava Nokia-sukellus kuitenkin enemmän epäluottamusta Microsoftiin?
Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan uuden sukupolven Nokia-Microsoft älypuhelinta, jonka CTRL-ALT-DEL älytoiminnon hallinnoimiseen tarvitaan kolme peukaloa.
Hiljaa mielessäni olin ounastellut jotakin tämän suuntaista jo heti, kun Microsoft-mies Elopin nimitys Nokian pääjohtajaksi julkaistiin ja en myöskään 11.2. aamukahvikeskustelussa ollut kuin prosenttiyksikön verran pielessä Nokian sukelluksesta Helsingin pörssissä.
Valitettavasti vain Pörssimme on ollut vuosikymmenen verran liian Nokia-painotteinen, joten tuo n. 14 prosentin sukellus näkyy melkoisena indeksin alentumisena vaikka suurimmalta osin vähänkään enemmän vaihdetut osakkeet olivat plussalla.
Suomessa reagointi oli odotettavissa, sillä miellämmehän Nokian suomalaiseksi ja mahdollisesti tuhansien työpaikkojen häviäminen on aina vakava juttu, varsinkin kun sellaista tapahtuu jokseenkin kerralla ja yhden yrityksen toimesta.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään Nokian työtekijöistä, vaan mukaan on laskettava välilliset yhteiskunnalliset vaikutukset.
Mutta kuvastaako New Yorkin pörssin vastaava Nokia-sukellus kuitenkin enemmän epäluottamusta Microsoftiin?
Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan uuden sukupolven Nokia-Microsoft älypuhelinta, jonka CTRL-ALT-DEL älytoiminnon hallinnoimiseen tarvitaan kolme peukaloa.
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Kosketusnäyttö - Tätä päivääkö?
Tuttavani esitteli minulle ylpeänä upouutta puhelintaan, jossa on kosketusnäyttö.
"Kato, kaikki toimii tälleen. Mä vaan sormella tökkään ja vetelen..."
Jopas oli rasvainen esitys, nimittäin se kännyn julkisivu. Ja taisi siinä olla hiukan paikallisen lounasruokalan majoneesiakin pintakalvoissa kiinni.
Mutta eipä ole ajat juurikaan muuttuneet 30 vuoden aikana.
Niin, olihan jo tuolloinkin kosketusnäyttöjä. Kaikki innokkaimmat koodaajat tökkivät monitorinsa täyteen rasvaisia sormenjälkiään esitellessään koodinsa hienoutta tai etsiessään bugeja.
Nykyisellään minua harmittaa näyttöjen koskettelussa lähinnä se, että näiden nykyisten litteiden ykkösfaneja ovat kärpäset, jotka ilmeisesti luulevat 60Hz taajuuden antavan heille jotain onnea, mutta jättävätkin niitä pieniä käyntikorttejaan ympäri koskettamaansa näyttöä.
Niinpä: Miksi tuosta 60 Hz taajuudesta on tullut oikeastaan pakollinen standardi?
Se on erittäin huono silmille, sillä se ei mallaa yhteen 50 Hz valaistuksen kanssa.
Oman ergonomiakäsitykseni myötä olen laittanut aina, jos mahdollista, näyttöjen virkistystaajuuden tukemillani työasemilla 75 Hz:iin, koska se lyö yksiin rytmissä 50 Hz:n kanssa ja rasittaa näin vähemmän silmiä, toisin kuin rasvan kyllästämä kosketeltu näyttö.
Kosketelkaa näyttöjänne, kunhan itse pyyhitte ne...
KH
"Kato, kaikki toimii tälleen. Mä vaan sormella tökkään ja vetelen..."
Jopas oli rasvainen esitys, nimittäin se kännyn julkisivu. Ja taisi siinä olla hiukan paikallisen lounasruokalan majoneesiakin pintakalvoissa kiinni.
Mutta eipä ole ajat juurikaan muuttuneet 30 vuoden aikana.
Niin, olihan jo tuolloinkin kosketusnäyttöjä. Kaikki innokkaimmat koodaajat tökkivät monitorinsa täyteen rasvaisia sormenjälkiään esitellessään koodinsa hienoutta tai etsiessään bugeja.
Nykyisellään minua harmittaa näyttöjen koskettelussa lähinnä se, että näiden nykyisten litteiden ykkösfaneja ovat kärpäset, jotka ilmeisesti luulevat 60Hz taajuuden antavan heille jotain onnea, mutta jättävätkin niitä pieniä käyntikorttejaan ympäri koskettamaansa näyttöä.
Niinpä: Miksi tuosta 60 Hz taajuudesta on tullut oikeastaan pakollinen standardi?
Se on erittäin huono silmille, sillä se ei mallaa yhteen 50 Hz valaistuksen kanssa.
Oman ergonomiakäsitykseni myötä olen laittanut aina, jos mahdollista, näyttöjen virkistystaajuuden tukemillani työasemilla 75 Hz:iin, koska se lyö yksiin rytmissä 50 Hz:n kanssa ja rasittaa näin vähemmän silmiä, toisin kuin rasvan kyllästämä kosketeltu näyttö.
Kosketelkaa näyttöjänne, kunhan itse pyyhitte ne...
KH
lauantai 23. lokakuuta 2010
Viisi viikonloppua kuukaudessa - lokakuu 2010
Sain pari päivää sitten tällaisen ketjuviestin puhelimeeni:
"Mielenkiintoinen huomio vuoden 2010 lokakuulta. Tämä kuukausi on erikoinen, siinä on 5 perjantaita, 5 lauantaita ja 5 sunnuntaita. Tämä tapahtuu kerran 823 vuoden aikana. Tällaista kuukautta sanotaan Feng Shuin opetusten mukaan rahaa tuovaksi. Lähetä tämä viesti 8 hyvälle ihmiselle ja neljän päivän kuluttua voit odottaa suurempaa rahasummaa. Jos et lähetä viestiä eteenpäin päästät kädestäsi onnen mahdollisuutesi. Lykkyä tykö!"
Ja tällaisen @mailin:
"Oletkos pannut merkille, että tässä kuussa on viisi (5) kokonaista viikonloppua. Siis perjantai-lauantai-sunnuntai.
Koska on edellisen kerran ollut näin. Ei ainakaan 10 vuoteen."
Ynnä muita vastaavia.
Nyt aasinsilta:
Noin kaksikymmentä vuotta sitten tein tietokoneohjelman eräälle lehtitalolle. Tuolloin ei vielä käytetty Suomessa sellaista sivistyssanaa kuin 'Logistiikka', mutta ohjelmani oli sitä itseään. Sillä ohjattiin jokainen lehtinippu oikeaan kuormaan oikealla ajalla jokaisena jakelupäivänä vuodessa.
Tuolloin todella syvennyin kalenterimme saloihin, jotta ohjelmani tiesi, koska on pääsiäinen tai helatorstai, koska on juhannus, sekä pyhäinmiestenpäivä ja muut tällaiset jakelureitteihin ja -aikoihin vaikuttavat pikku poikkeavuudet arkirutiineissa.
Tuolloin ei vielä ollut www:tä, josta olisi voinut löytää apua, joten etsin apua 27.4.1967 Isojoen kirjakaupasta hakemastani Pikku Jättiläisestä (tuolloin en osannut vielä lukea, mutta kävin tuon hakemassa, koska isäni sanoi, että siellä on sinulle paketti).
Apuhan löytyi kolmeen asiaan:
1. Löysin sieltä karkausvuoden pelisäännöt (vuodessa on 365 päivää, paitsi jos vuosiluku on neljällä jaollinen on vuodessa 366 päivää, paitsi jos tasavuosisata ei ole vuosituhat, on siinä 365 päivää ja ylimääräisenä poikkeuksena on 'tasausvuosi' 4840, joka ei ole karkausvuosi).
Karkauspäivien osalta annoinkin toimintatakuun ohjelmalle 28.2.4840 asti...
2. Pääsiäisen laskentakaava löytyy samaisen Pikku Jättiläisen sivulta 41 (siis 19.painos vuodelta 1964). En sitä tähän ala sen kummemmin purkamaan, mutta laadin siitä oman algoritmin ohjelmaan ja sen perusteella pystyin ohjelmassani määrittämään tiettyjen 'jakeluhäiriöiden' päivämäärät.
Mutta entäpä juhannus tai pyhäinmiestenpäivä?
Tutkittuani hiukan tarkemmin kalentereita muutamilta vuosilta huomasin tiettyä lainalaisuutta näiden päivien siirtymissä. Piti vain tietää mikä viikonpäivä on 1. tammikuuta kyseisenä vuotena ja jo edellä mainittu tieto siitä, että onko karkausvuosi vai ei.
3. Kyseisessä pikkujättiläisessä on myös ns. ikunen kalenteri, jonka avulla voi selvittää halutun päivämäärän viikonpäivän nimen.
Tuossa siis se aasinsilta.
Kalenterimme 365-366 päiväinen vuosirytmi on jokseenkin kurinalainen.
Tuo saamani tekstiviesti on täyttä soopaa: Vai on lokakuussa vain kerran 823 vuodessa viisi perjantaita lauantaita ja sunnuntaita.
Jos katsomme kolme edellistä ja kolme seuraavaa vuotta, jolloin lokakuussa on (ollut) vastaava tilanne, niin seuraavat vuodet täyttävät tämän ehdon:
1993, 1999, 2004, (2010), 2021, 2027 ja 2032.
Ottakaamme myös huomioon, että 1993, 1999, 2010, 2021 ja 2027 on myös tammikuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntai yhdistelmää.
Toisessa lainaamassani viestissä todetaan 'ei ainakaan 10 vuoteen'.
Nyt on lokakuu 2010 ja edellisen kerran näin on ollut tammikuussa 2010.
Aina kun vuosi alkaa perjantaista ja ei ole karkausvuosi, niin silloin on tammikuussa ja lokakuussa viisi 'kokonaista viikonloppua', mutta jos karkausvuosi alkaa perjantaina, on tammikuussa ja heinäkuussa viisi 'viikonloppua'.
Todennäköisyys sille, että jokaisena vuotena on ainakin yksi kuukausi, jolloin on viisi kokonaista viikonloppua on erittäin suuri. Seitsemässä kuukaudessa on 31 päivää, eli näissä jokaisessa kuukaudessa on viisi kerta kolme samaa viikonpäivää. Mutta kun vuosi alkaa perjantaista, on tällaisia kuukausia aina kaksi.
Jos vuosi on karkausvuosi, on tammi- ja heinäkuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntaita ja jos taas vuosi ei ole karkausvuosi ovat tammi- ja lokakuut viisiviikonloppuisia.
Esim. 2001 - 2010 aikana on kahdeksana vuotena ollut vähintään yksi kuukausi, joissa on ollut viisi 'täyttä viikoloppua' ja jokainen seitsemästä 31 päivän kuukaudesta on ollut mukana.
2001 -
2002 maaliskuu
2003 elokuu
2004 lokakuu
2005 heinäkuu
2006 joulukuu
2007 -
2008 elokuu
2009 toukukuu
2010 tammikuu, lokakuu
... ja tästä eteenpäin:
2011 heinäkuu
2012 -
2013 maaliskuu
2014 elokuu
2015 toukokuu
2016 tammikuu, heinäkuu
2017 joulukuu
2018 -
2019 maaliskuu
2010 toukokuu
2021 tammikuu, lokakuu
etc.
KH
"Mielenkiintoinen huomio vuoden 2010 lokakuulta. Tämä kuukausi on erikoinen, siinä on 5 perjantaita, 5 lauantaita ja 5 sunnuntaita. Tämä tapahtuu kerran 823 vuoden aikana. Tällaista kuukautta sanotaan Feng Shuin opetusten mukaan rahaa tuovaksi. Lähetä tämä viesti 8 hyvälle ihmiselle ja neljän päivän kuluttua voit odottaa suurempaa rahasummaa. Jos et lähetä viestiä eteenpäin päästät kädestäsi onnen mahdollisuutesi. Lykkyä tykö!"
Ja tällaisen @mailin:
"Oletkos pannut merkille, että tässä kuussa on viisi (5) kokonaista viikonloppua. Siis perjantai-lauantai-sunnuntai.
Koska on edellisen kerran ollut näin. Ei ainakaan 10 vuoteen."
Ynnä muita vastaavia.
Nyt aasinsilta:
Noin kaksikymmentä vuotta sitten tein tietokoneohjelman eräälle lehtitalolle. Tuolloin ei vielä käytetty Suomessa sellaista sivistyssanaa kuin 'Logistiikka', mutta ohjelmani oli sitä itseään. Sillä ohjattiin jokainen lehtinippu oikeaan kuormaan oikealla ajalla jokaisena jakelupäivänä vuodessa.
Tuolloin todella syvennyin kalenterimme saloihin, jotta ohjelmani tiesi, koska on pääsiäinen tai helatorstai, koska on juhannus, sekä pyhäinmiestenpäivä ja muut tällaiset jakelureitteihin ja -aikoihin vaikuttavat pikku poikkeavuudet arkirutiineissa.
Tuolloin ei vielä ollut www:tä, josta olisi voinut löytää apua, joten etsin apua 27.4.1967 Isojoen kirjakaupasta hakemastani Pikku Jättiläisestä (tuolloin en osannut vielä lukea, mutta kävin tuon hakemassa, koska isäni sanoi, että siellä on sinulle paketti).
Apuhan löytyi kolmeen asiaan:
1. Löysin sieltä karkausvuoden pelisäännöt (vuodessa on 365 päivää, paitsi jos vuosiluku on neljällä jaollinen on vuodessa 366 päivää, paitsi jos tasavuosisata ei ole vuosituhat, on siinä 365 päivää ja ylimääräisenä poikkeuksena on 'tasausvuosi' 4840, joka ei ole karkausvuosi).
Karkauspäivien osalta annoinkin toimintatakuun ohjelmalle 28.2.4840 asti...
2. Pääsiäisen laskentakaava löytyy samaisen Pikku Jättiläisen sivulta 41 (siis 19.painos vuodelta 1964). En sitä tähän ala sen kummemmin purkamaan, mutta laadin siitä oman algoritmin ohjelmaan ja sen perusteella pystyin ohjelmassani määrittämään tiettyjen 'jakeluhäiriöiden' päivämäärät.
Mutta entäpä juhannus tai pyhäinmiestenpäivä?
Tutkittuani hiukan tarkemmin kalentereita muutamilta vuosilta huomasin tiettyä lainalaisuutta näiden päivien siirtymissä. Piti vain tietää mikä viikonpäivä on 1. tammikuuta kyseisenä vuotena ja jo edellä mainittu tieto siitä, että onko karkausvuosi vai ei.
3. Kyseisessä pikkujättiläisessä on myös ns. ikunen kalenteri, jonka avulla voi selvittää halutun päivämäärän viikonpäivän nimen.
Tuossa siis se aasinsilta.
Kalenterimme 365-366 päiväinen vuosirytmi on jokseenkin kurinalainen.
Tuo saamani tekstiviesti on täyttä soopaa: Vai on lokakuussa vain kerran 823 vuodessa viisi perjantaita lauantaita ja sunnuntaita.
Jos katsomme kolme edellistä ja kolme seuraavaa vuotta, jolloin lokakuussa on (ollut) vastaava tilanne, niin seuraavat vuodet täyttävät tämän ehdon:
1993, 1999, 2004, (2010), 2021, 2027 ja 2032.
Ottakaamme myös huomioon, että 1993, 1999, 2010, 2021 ja 2027 on myös tammikuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntai yhdistelmää.
Toisessa lainaamassani viestissä todetaan 'ei ainakaan 10 vuoteen'.
Nyt on lokakuu 2010 ja edellisen kerran näin on ollut tammikuussa 2010.
Aina kun vuosi alkaa perjantaista ja ei ole karkausvuosi, niin silloin on tammikuussa ja lokakuussa viisi 'kokonaista viikonloppua', mutta jos karkausvuosi alkaa perjantaina, on tammikuussa ja heinäkuussa viisi 'viikonloppua'.
Todennäköisyys sille, että jokaisena vuotena on ainakin yksi kuukausi, jolloin on viisi kokonaista viikonloppua on erittäin suuri. Seitsemässä kuukaudessa on 31 päivää, eli näissä jokaisessa kuukaudessa on viisi kerta kolme samaa viikonpäivää. Mutta kun vuosi alkaa perjantaista, on tällaisia kuukausia aina kaksi.
Jos vuosi on karkausvuosi, on tammi- ja heinäkuussa viisi perjantai-lauantai-sunnuntaita ja jos taas vuosi ei ole karkausvuosi ovat tammi- ja lokakuut viisiviikonloppuisia.
Esim. 2001 - 2010 aikana on kahdeksana vuotena ollut vähintään yksi kuukausi, joissa on ollut viisi 'täyttä viikoloppua' ja jokainen seitsemästä 31 päivän kuukaudesta on ollut mukana.
2001 -
2002 maaliskuu
2003 elokuu
2004 lokakuu
2005 heinäkuu
2006 joulukuu
2007 -
2008 elokuu
2009 toukukuu
2010 tammikuu, lokakuu
... ja tästä eteenpäin:
2011 heinäkuu
2012 -
2013 maaliskuu
2014 elokuu
2015 toukokuu
2016 tammikuu, heinäkuu
2017 joulukuu
2018 -
2019 maaliskuu
2010 toukokuu
2021 tammikuu, lokakuu
etc.
KH
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)